Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus viikkotehtävien ja keskustelujen avulla

Case: Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus viikkotehtävien ja keskustelujen avulla. Äidinkielen integrointi ammatillisiin aineisiin työssäoppimisen aikana.

MITÄ

Kokeilussa käytettiin keväällä sähköistä oppimisympäristöä Kyvyt.fi ja (Google Drivea). Nyt syksyllä kokeilussa on Facebook.

Pedagogisena tavoitteena oli saada painotekniikan opiskelijat dokumentoimaan työssäoppimisjaksolla työtehtäviä kuvaamalla ja videoimalla ja laatimaan työssäoppimispäiväkirjaa käyttäen apuna mobiililaitteita sekä tutustumaan erilaisiin mobiililaitteiden mahdollisuuksiin. Tarkoituksena oli myös integroida atto-aineista äidinkieltä ammatillisiin aineisiin työssäoppimisen aikana.

Hankkeen kokeiluryhmät (keväällä kaksi ryhmää ja nyt syksyllä yksi ryhmä) valittiin painotekniikan opiskelijoista, koska painajilla ei ole ollut aikaisemmin tämäntyyppistä kehittämishanketta ja painotekniikan työtehtävät soveltuvat hyvin dokumentointiin kuvien avulla.

MITEN

Keväällä ennen työssäoppimista järjestettiin toisen ryhmän kanssa hyvin lyhyesti kurssin esittely sekä oppimisalustaan tutustuminen. Käytiin läpi verkkokeskustelun säännöt, osallistuminen ja päiväkirjan laatiminen. Jos olisi ollut enemmän aikaa, niin tarkoituksena olisi ollut harjoitella mobiililaitteiden ja alustan käyttöä työsalissa ennen työssäoppimista. Mutta tämä jäi tekemättä, mikä näkyi mm. vaikeutena laittaa kuvia oppimisalustaan. Mutta ryhmä osallistui kirjoittamalla ahkerasti.

Ko. ryhmän kanssa käytettiin sähköistä oppimisympäristöä Kyvyt.fi, jonka kautta opiskelijat pitivät yhteyttä toisiinsa ja opettajiin. Opettajat kommentoivat opiskelijoiden lähettämiä tehtäviä, ja äidinkielen opettaja laittoi viikoittain tehtävät alustalle, jolloin opiskelijat saattoivat vastata niihin. Tarkoituksena oli myös järjestää vertaistukea ja ns. ”tutor-ryhmiä” ja saada opiskelijat näin paremmin toinen toistaan auttaen osallistumaan, mutta tämä jäi suunnitteluvaiheeseen.

Toisen ryhmän kanssa emme ehtineet tutustumaan alustaan ollenkaan emmekä harjoittelemaan, koska opiskelijat olivat lähteneet työssäoppimaan, ennen kuin saimme mobiililaitteet heille ja hankkeen käyntiin. Saatuaan Ipadit käyttöönsä opiskelijat ottivat kuitenkin paljon kuvia työpaikoiltaan ja tekivät lyhyitä videopätkiä työtehtävistään, mutta alustan (Google Drive) käyttö jäi vähäiseksi.

Opettajat olivat säännöllisesti yhteydessä oppilaisiin ja pyrkivät kannustamaan ja rohkaisemaan pienintäkin opiskelijan kommenttia. Tärkeää onkin sopia opiskelijoiden kanssa etukäteen, milloin opettaja osallistuu ja on tavoitettavissa, milloin ei. Koko ajan opettaja ei voi olla verkossa vastaamassa opiskelijoiden kysymyksiin. Ajankäytön aikatauluttaminen olisi siis tehtävä ennen työssäoppimista.

Oppimisprosessin suunnittelu etukäteen on ensiarvoisen tärkeää. Aluksi ennen kuin opiskelijat menevät työssäoppimaan, pitäisi opiskelijoille selvittää oppimisprosessin rakenne niin, että jokainen tietää, mitä milloinkin tehdään.

Opiskelijoiden kanssa täytyy myös keskustella oppimisprosessin avoimuudesta: Voiko kaikki näkyä kaikilla? Onko kaikki julkista? Yhdessä opiskelijoiden kanssa olisikin hyvä laatia yhteiset pelisäännöt. Aikatauluista tulisi myös sopia: milloin tehtäviin on vastattava, miten ollaan yhteydessä ja milloin opettaja ohjaa.

Kevään kokeilussa lähetettiin kerran viikossa sekä ammatillinen tehtävä ja äidinkielen tehtävä, joilla ohjattiin myös työssäoppimispäiväkirjan tekemistä. Näin menetellään tässä syksynkin kokeilussa, joka on vielä kesken. Työssäoppimisjakson lopussa pyydetään opiskelijoilta reflektiota tehtävistä ja tekemään itsearviointia. Opiskelijat voivat tehdä myös koosteen tehtävistä. Lisäksi kehotetaan keräämään materiaalia suullista esitystä varten. Esitykset työssäoppimisesta tehdään työssäoppimisen jälkeen äidinkielen tunneilla.

HAVAINNOT 

Mobiililaitteiden käyttö olisi vaatinut ennakkoharjoittelua, varsinkin kuvien ja videoiden laittamista sähköiselle alustalle tulisi harjoitella ennen työssäoppimisjaksoa. Itse laitteen käyttäminen sujui opiskelijoilta melko hyvin, mutta helpon ja vaivattoman alustan löytäminen oli hankalaa. Kyvyt.fi koettiin liian monimutkaiseksi ja hankalaksi käyttää.  Facebook olisi ollut jo keväällä ehkä parempi vaihtoehto. Alustan täytyy olla tuttu opiskelijoille, ennen kuin he menevät työssäoppimaan.

Tällä hetkellä syksyn ryhmän kanssa kokeilussa on Facebook, ja tuntuu siltä, että osallistuminen on vilkkaampaa ja alustan käyttö sujuvampaa kuin keväällä. Houkuttimena äidinkielen kysymysten vastaamiseen on myös se, että osa äidinkielen kurssista on näin suoritettu.

Aina pitäisi varata aikaa harjoitteluun ja kuunnella opiskelijoita, kun valitaan alustaa. Tietenkin täytyy myös olla riittävästi laitteita käytettävissä, eli jokaiselle opiskelijalle tulisi varata oma Ipad tai joku muu mobiililaite. Käytännön asioiden pitäisikin sujua vaivattomasti, ja opettajia tulisi kannustaa ja järjestää heille mahdollisuus toteuttaa tämän tyyppisiä opetuksen kehittämisprojekteja. Opettajat tulevat kuitenkin mukaan vapaaehtoisesti ja uhraavat omaa aikaansa hankkeen toteuttamiseen. On tärkeää tukea ja auttaa laitteiden hankkimisessa ja käytännön asioiden järjestämisessä. On kuitenkin hienoa, että jotkut opettajat kaikista vaikeuksista huolimatta ovat rohkeasti lähteneet mukaan kehittämään omaa opetustaan.

Tärkeää on myös ottaa työpaikkaohjaajat mukaan hankkeeseen ja tehdä yhteistyötä heidän kanssaan, jotta harjoittelijoille varattaisiin aikaa kuvaamiseen ja kirjoittamiseen työaikana. Työpaikoilla pitää myös sopia, mitä saa kuvata, mitä ei ja mistä asioista voi kirjoittaa oppimisympäristöön. Täytyy myös keskustella siitä, voiko opiskelija tehdä oppimistehtäviä työaikana vai tehdäänkö ne vapaa-aikana. Vastaavatko oppimistehtävät työssäoppimistavoitteita?

Opiskelijoiden kanssa yhdessä olisi hyvä myös käydä läpi verkkokeskustelua ja laatia keskustelun säännöt, miten käyttäydytään sosiaalisessa mediassa, minkälaisen vaikutelman kirjoitettu teksti antaa verrattuna puhuttuun tekstiin. Vaikeutena näyttää myös olevan aiheessa pysyminen ja korrektien ilmaisujen käyttö. Syytä olisi harjoitella myös sitä, miten ylläpidetään vuorovaikutteisuutta, myönteistä asennetta ja keskustelun viemistä eteenpäin tarttumalla olennaisiin asioihin ja jatkamalla edellisistä puheenvuoroista.

Opiskelijoiden kanssa voisikin pohtia esimerkiksi seuraavia asioita, jotka keskustelun onnistuminen verkossa edellyttää:

·         olen aktiivinen ja osallistun

·         olen positiivinen ja kannustava

·         olen sitoutunut myös vaikeissa tilanteissa viemään keskustelua eteenpäin

·         kunnioitan muita ja muiden mielipiteitä

·         jokaisen mielipide ja kysymys on tärkeä

·         kysyn ja tiedustelen käyttäen avoimia kysymyksiä, jotka alkavat kysymyssanoilla Miten? Millä tavalla? Miksi? Mitä mieltä olet? Miltä sinusta tuntuu? Miten perustelet? jne.

·         keskusteluni liittyy edelliseen puheenvuoroon

·         vastaan toisten kysymyksiin

·         käytän korrektia yleiskieltä.

Seuraavanlaisia kommentteja tuli kevään ryhmien opiskelijoilta:

”4.4.-31.5.2014 työharjoittelun yhteydessä saimme tehtäväksi pitää työssäoppimispäiväkirjaa. Päiväkirjan ohella saimme tehtäväksi liittää siihen kuvia työpaikoiltamme. Tämä tehtäväanto oli selkeä ja yksinkertainen, mutta koska en ollut opetellut käyttämään laitetta kovinkaan hyvin, niin tehtävä tuotti minulle jonkin verran hankaluuksia. Jos olisin oppinut ja sisäistänyt laitteen käytön paremmin, niin tehtäviä ei olisi ollut vaikea toteuttaa. Tein kuitenkin kirjalliset tehtävät lähettämättä kuvia. Ideana tämänlainen kuvitettu päiväkirja toimii hyvin ja antaa hyvää mahdollisuutta opettajille seurata ja tutustua työntekijän arkeen.”

”Mielestäni Ipadin käyttöönotto työharjoitteluun ei ollut tarpeellinen, koska tämä saattaisi häiritä työskentelyä ja raportin pystyisi kirjoittamaan myös hyvin kotona. Onhan tämä toisaalta kätevää, että raportin pystyy kirjoittamaan työpaikalla ja eikä näin käytä omaa aikaasi enää kotona. Ipadillä pystyisi ottamaan valokuvia ja videokuvaa työpaikalta ja omasta työskentelystä. Halusin keskittyä mahdollisimman paljon työn tekooni ja näin minulta jäi tekemättä muutamia raportteja ja viikkotehtäviä.”

Muun muassa seuraavanlaisia pieniä kuvakokeiluja tehtiin:

Syksyn kokeilussa myös ammatillinen opettaja laittoi oppimisalustalle tehtäviä:

Tehtävä:
Nimeä lyhyesti työpaikalla tekemäsi työtehtävät sekä käyttämäsi laitteet ja koneet.
Vastaa tähän julkaisuun viimeistään su 02.11.

Tehtävä:

Ota tulevan viikon aikana yksi tai useampi valokuva työpaikaltasi ja kirjoita lyhyt tarina mihin se liittyy. Liitä ainestosi TÄMÄN PÄIVITYKSEN ALLE viimeistään sunnuntaina 12.10.

Vastauksia:

”Tässä on nauhasidontakone! Sillä on päästy puuhaamaan jonkin verran. Nopea ja helppokäyttöinen.”

Ammatillisten opettajien kommentteja hankkeesta:

”Kokeilu oli erittäin mielenkiintoinen ja oppilaat ottivat Ipadin mielellään mukaansa työssäoppimisjaksolle. Tämän ryhmän kanssa oli tarkoitus laittaa tuotokset pilvipalveluun Google Driveen, mutta sen opettelu jäi liian vähäiseksi koneiden toimitusaikataulujen takia. Oppilaat kuvasivat aiheensa laitteen omalle tallentimelle, joista sen sitten siirsin omalle muistitikulleni. Oikein positiiviset kokemukset jäi oppilaille sekä opettajalle tästä casesta.”

”Edut (Facebook): Lähes jokainen osaa käyttää. Haitat: Kaikki eivät halua osallistua ja jakaa tietoa. Osalla ryhmää vapautus äidinkielen kurssista, ja haluavat tulkita, ettei tarvitse osallistua ammatillisesti. Kaikki eivät osaa kirjoittaa kysymyksiin vastauksia samaan kohtaan, vaan vastaukset hajaantuvat sekaisin. Yksi ei halunnut osallistua laisinkaan, sai perinteiset ohjeet sähköpostiin ja äidinkielen viikkotehtävät myös.

 

Käytäntö: Kaikilla ei ole WIFIä tabletin käyttöä varten. Kaikki eivät osaa käyttää tablettia ja ohjelmia. Osallistuminen vaihtelee. Opastus tablettiin ja ohjelmiin jäi lyhyellä ajanjaksolla heikoksi. Osalle opiskelijoista tavoitteet jäivät epäselviksi, vaikka niistä usein keskusteltiin. He eivät oikein alkuun tienneet, mitä tulee kirjoittaa. Vaikea antaa yksittäiselle opiskelijalle negatiivista palautetta., koska hän saattaa tämän seurauksena täysin sulkeutua. Positiivisen palautteen antaminen on helppoa ja kivaa.”

Äidinkieli:

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä kevään ryhmille annetuista äidinkielen tehtävistä:

1. viikko

Kirjaa yksi helppo ja yksi vaikea työtehtävä tai työvaihe tällä viikolla. Miksi se oli vaikea tai helppo? Miten suoriuduit siitä?  Mitä opit? Tee lyhyt työselostus jostakin työtehtävästäsi? (Ks. annettua työselostusmallia.)

2. viikko

Ota selvää yrityksen kestävän kehityksen suunnitelmista ja kirjaa ylös, miten sitä toteutetaan.

3. viikko

Teetä kysely työpaikkaohjaajallesi tai työnantajallesi äidinkielen taitojen tarpeellisuudesta työtehtävissä ja työpaikallasi. (Käytä annettua kyselylomaketta.) Kerro myös asiakastilanteista (Minkälaisia asiakkaita? Miten hoidetaan? Minkälaisia sopimuksia? jne.)

4. viikko

Hae kesätyöpaikkaa yrityksestä, jossa olet työssäoppimassa. Tee työpaikkahakemus ja curriculum vitae. Mallit löydät kurssimateriaaleista.

Ohessa on muutama esimerkki vastauksista:

”Toisen viikon tiistaina kouluttajani palasi sairaslomalta ja pääsin työskentelemään ja opettelemaan painokoneen äärellä riittävästi. Päivä alkoi kello 14 ja päättyi kello 22. Aloitimme työt painolevyjä pesemällä. Pesuaineena käytetään erikoisbensiiniä aina koneen välipesun aikana. Pesuainetta käytetään huomattavasti isompi määrä kuin mihin olen koulussa tottunut, mutta erikoisbensiini haihtuu todella nopeasti ja puhdistaa levyt tehokkaasti. Kone painaa arkin molemmat puolet kerralla ja se käyttää kerralla enintään kolmea painolevyä ja kahta kumikangasta kummallakin puolella, jotka vaatii pesua tietyin väliajoin. Painokoneen pesuaine on tehokkaampaa, mutta rasvapitoisempaa, jolloin se kuivuu hitaammin. Tämän takia sitä käytetään yleensä kun painokone pestään seuraavaa painotyötä varten. Välipesu täytyy suorittaa ripeästi ettei väri pääse valumaan toisille teloille.”

”Tällä viikolla aloitin digipainon puolella ja ihan mukavaa on ollut . Olen toisen digipainajan avustuksella päässyt työskentelemään printtereillä ja laminointikoneella. Neliväri printterillä tulostettu pääosin kirjan kansia ja käyntikortteja. Tietokoneella pitää muokata tiedostoja ja arkkiasemoida pdf tulostus kuntoon. On välillä hankalaa kun on niin paljon muistettavaa, mutta kyllä se tästä.”

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä syksyn ryhmille annetuista äidinkielen tehtävistä:

Tässä on äidinkielen 1. tehtävä:

Kerro
1. missä yrityksessä olet työssäoppimassa.
Kerro yrityksen nimi, sijainti ja työntekijöiden määrä (suunnilleen).
Kerro myös, mitä painotekniikoita yrityksessä käytetään....
2. alkutunnelmat. Miltä työpaikka vaikuttaa (kiireinen, mukava, rento)? Millaisia työtehtäviä sinulle on annettu?

Äidinkielen 3. tehtävä.

Selvitä yhden työssäoppimispaikkasi työntekijän ammattihistoriaa. Kysy häneltä: 1. Mikä koulutus hänellä on? 2. Kuinka monta vuotta hänellä on työkokemusta tältä alalta? 3. Kuinka kauan hän on ollut nykyisessä työssään? 4. Miten hän sai nykyisen työpaikkansa? 5. Millaisia ajatuksia hänellä on uransa tulevaisuudesta?

Palauta tehtävä vastaamalla tähän yksityisviestiketjuun viimeistään su 26.10. Älä mainitse työntekijän nimeä.

Syksyn ryhmän äidinkielen opettajan ajatuksia hankkeesta:

­”Facebookissa osallistumiskynnys on matala. Ympäristö on tuttu lähes kaikille, ja mukana voi olla kommentoimalla ja vain tykkää-napillakin, jos ei halua kommentoida. Positiivinen tunnelma on helppo luoda tykkäyksillä ja hymiöillä.

”Tunnelmaan vaikuttaa myös ryhmän perushenki. Nyt ryhmä on rento ja mukava, ja opiskelijat uskaltavat olla mukana.”

”Facebook on alustana hieman jäykkä ja projektissa on tullut vastaan myös teknisiä ongelmia (joku ei saa yksityisviestejä, sivu ei aukea kunnolla). Kovin laajoja tehtäviä alustalla ei voi teettää, koska sitä ei ole suunniteltu opiskeluun.”

”Opettajien kesken syntyvä yhteistyö ja kommunikaatio on positiivista! Me opettajat tunsimme toisemme jo ennen hanketta, joten yhteistyö ja yhteydenpito on ollut luontevaa. On ollut kiinnostavaa nähdä toisen opettajan teettämiä tehtäviä ja olemme antaneet ja saaneet palautetta myös keskenämme. Se motivoi työhön kaiken kaikkiaan. Tällä tavoin on havainnut myös ehkä mahdollisia integrointitapoja ja saanut uusia ajatuksia opetukseensa. Mukana olevien opettajien sitoutuminen on tärkeää, koska vain siten voi vaatia myös opiskelijoilta asioita, kun ohjaajat ovat mukana aktiivisesti.”

”Opettajalle tämä on virkistävä kokeilu, joka vaatii uusia toimintatapoja.”

Kehitettävää olisi mm. äidinkielen tehtävien kohdalla. Ne painottuvat liikaa kirjoittamiseen, mikä voi olla joillekin opiskelijoille vaikeaa ja estää osallistumisen. Äidinkielen tehtävät voisi jotenkin sisällyttää ammatillisiin tehtäviin niin, että opiskelijoille lähetettäisiin vain yksi tehtävä, jossa on sekä ammatillisia että äidinkielellisiä osioita. Äidinkielen tehtävätkin voisivat painottua kuvallisiin ja visuaalisiin vaatimuksiin. Joka tapauksessa tehtävät tulisi olla pienimuotoisia, jotta kaikki opiskelijat voisivat niihin vastata eivätkä ne vaatisi kerralla liikaa aikaa ja vaivaa. Kokonaisuus ja osallistuminen ratkaisevat onnistumisen.

Alustaan ja laitteisiin perehtyminen ennen työssäoppimista on ensiarvoisen tärkeää. Opiskelijan tulee tietää tarkalleen, mihin kohtaan alustalle vastaukset tehdään, mihin pannaan kuvat ja videot, mihin kohtaan kirjoitetaan työssäoppimispäiväkirjaa, missä keskustellaan jne. Yksinkertaiset, selkeät ja ytimekkäät ohjeet tulisi olla koko ajan näkyvillä.

SUOSITUS

Toimintamallia voi kyllä suositella kokeiltavaksi kaikkien linjojen työssäoppimiseen ja varsinkin sellaisilla aloilla, joissa konkreettisesti tehdään ja toimitaan. Korostaisin vielä suunnittelun ja harjoittelun tärkeyttä. Opiskelijoilla pitää olla selkeästi tiedossa jo ennen työssäoppimista, mitä tehdään, miten tehdään ja milloin tehdään.

LISÄTIETOA

Stadin ammattiopisto, Anne Aarela-Rekonen, Kullervonkadun toimipaikka, painotekniikka

Ammatilliset opettajat: Pentti Mattila, Timo Porkka, Petri Koskinen

Äidinkielen opettajat: Paula Järveläinen, Anne Aarela-Rekonen